Sääty-järjestelmä ja sen hajoaminen

Säätyjen erioikeudet

• Yhteiskuntaluokat nauttivat erioikeuksista, johon perustui työnjako ja yhteiskunta antiikissa ja keskiajalla
• Säätyvaltiopäivillä sääydyillä omat edustajansa
• Oikeusistuimessa ei tuomittu pappia tai aatelia->erioikeudet eri säädyillä
• Tilat, jotka sitoutuivat toimittamaan ratsumiehen sotaan, olivat maallista rälssiä eli aatelisia Ruotsissa

Maallinen rälssi

• Alsnön asetuksen antoi Maunu Ladonluoko, kuningas 1279-> syntyi
• Ne, jotka ottivat suorittaaksen sotapalveluksen ratsain, myönnettiin verovapaus
• Muodostui rälssisukuja, koska rälssioikeus oli periytyvä, ja asia tunnustettiin jo 1300-luvulla
•  

 Suomen aateli Ruotsin aikaan

 

• Eivät paikallisten jälkeläisiä, vaan sotilaseliittiä, joka tullut ulkomailta Baltian aatelin tavoin. Saksalaisista ja ruotsalaisista suvuista koostuva rälssi
• Ei juurikaan suomalaisia ja uusilla aateleilla ei yhteyttä edeltäneisiin yläluokkiin
• Rälssimieheksi tuli, jos hänen veronsa vapautettiin ja oli ratsumies, joka varustettu kuninkaan armeijaan
• Sukupolvesta toiseen ratsumiehiin oli varaa varustaa->pitkät ajat rälssiin kuului sama maanomistajasuku, joka oli vauras
• Ilman rälssipalvelusta alettiin myöntää rälssioikeuksia myöhemmin
• 1569 perinnöllinen aatelisarvo, määräsi Juhana III, vaikka aluksi verovapaus ei ollut periytyvää

Hengellinen rälssi

• Verovapaus kirkon rakennuksille ja maille 1277, jolloin sai alkunsa
• Tunnustettu verovapaus kaikilla tiloilla vasta keskiajan lopussa
• Reformaatio, jonka toimitti Kustaa Vaasa, teki lopun
• Kruunulle kirkon tuloja ja omaisuutta 1527 Västeråsissa 
•  

Suomen porvaristo

 

• Valtiosäädyistä yksi oli porvarissääty
• Vakuutus annettiin 23.2.1789, jossa vahvistettiin erioikeudet elinkeinojen harjoittamisesta kaupungille ja porvaristolle
• Kaupunginlakia noudatettiin itsehallinnollisissa aleuissa, joita johti porvaristo (Suomen kaupungit). Raati oli johtoelin, joka koostui raatimiehistä ja pormestarista, ja raadilla oli myös tuomiovaltaa. Se pyrki turvaamaan ulkomaiden ja muiden kaupunkien sujuvan kaupan
• Toteutettiin elinkeinovapauslait, jotka säädettiin 1879->porvariston säätyerioikeudet kumottiin

Ammattikuntalaitos

• Mestarinäytteen hyväksyttyä myönnettiin mestarin arvo. Mestarit ja vain mestarit toimivat käsityöammateissa itsenäisinä yrittäjinä. Oppipojat ja kisällit toimivat mestarin alaisuudessa. Ammattitaitoa oli harjoiteltava mestarin palveluksessa, ennen kuin oppipoika tai käsityöläinen saattoi päästä mestariksi. Kisällin ja myöhemmin mestarin arvon sai, kun hän suoritti kisällinäytteen ja oli riittävästi oppinut. Miksi? Jotta siirrettiin sukupolvelta toiselle ammattitaitojen siirtäminen sekä korkea laatu käsityötuotteissa taattiin. Oltermanni oli vanhin mestari, joka toimi ammattikunnan esimiehenä
• Työkyvyttömyys tai toimeentulo turvaus kuului myös tehtäviin. Toimivat kartelleina. Tietty määrä mestareita kaupungissa. Muut saattoivat jäädä koko iäkseen kisälleiksi, jos metarisuvut hallitsivat
• Eurooppaa myöhemmin
• Kultaseppien ammattikunta 1500-luvulla turkuun oli ensimmäinen
• Elinkeinovapauden toteutuessa 1868 lakkautettiin ammattikunnat 
•  

Talonpojat

 

• Maanviljelijä, joka sai toimeentulonsa maasta
• Velvoitteita: vastasi veroista, talollisia, omistava maanviljeliä sääty-yhteiskunnassa Ruotsissa
• Tilan omisti valtio: kruununtalonpoika

Rahvas

• Väestöstä 70% 1800-1900 Suomessa
• Maaseudulla palkollisina, kaupungeissa palvelijoina tai työläisinä, vuokraamalla viljelysmaata tulivat toimeen
• Ei mahdollisuutta elättää perhettä, koska niin köyhiä
• Viljeltävää maata vuokrattu aateliskartanoista tai talonpojilta=torppari. Molempien piti noudattaa sopimusehtoja. Talonpoika, rikas porvari tai aatelinen vuokraaja. Uuden asunnon tai metsästä polttopuita saivat, mutta rakensuivat itse omat torppansa, jos isäntä antoi luvan
•  Köyhimpiä ihmisiä maaseudulla loiset, muonamiehet ja mäkitupalaiset
• Tilapäistöistä toimeentulo
• Kerjäävät ja toisten nurkissa nukkuvat köyhät loiset, omat mökit muonamiehillä ja mäkitupalaisilla
• Päällä oleva vaateparsi ainoa, mitä loinen omisti

Yhteiskuntaluokan historia

• Aateli, porvari, keskiluokka, maatalous-, työväestö ja irtolaiset teollisen yhteiskunnan väestöjako
• Äänioikeus osalla sääty-yhteiskunnassa (ennen vuotta 1906)
•  Loiset, muonamiehet, rengit, piiat, itselliset, mäkitupalaiset ja torpparit (vuokratilalliset) harjoittivat maanviljelystä ja kuuluivat maaseutuväestöön, joilla ei ollut äänioikeutta
• Tilattomiin 1910 kuului maatalousväestöstä puolet->suurimman luokan muodosti tilattomat
• Halpatuotantomaihin siirtyneet teolliset työpaikat pienensivät ennestään suurinta yhteiskuntaluokkaa, työväenluokkaa
• Keskiluokkaistuva yhteiskunta: tasottuvat tuloerot 1970-1980
•  Yhteiskuntaluokka on alkanut määrätä ihmissuhteita: voimistunut asuinalueiden eriytyminen
• Keskiluokkainen akateeminen ammatti, sillä hyvää taloudellista asemaa yliopistotutkinto ei enää takaa
•