1. Ruotsin valta Suomessa: alku

• Eri aikoina ja eri alueilla vaihteleva prosessi
• Kirkon lähestyön yhteys
• Suomen heimoja vastaan sotaa kävi sotaretkillä myös ortodoksinen Novgorod
• Käännytystö Tanskan ja Saksan kalparitareiden 1100-1210 veristä, kertoo Henrikin Liivinmaan Kronikka Baltian käännyttämisestä

Ensimmäinen ristiretki Suomeen

• Ristiretki tehty 1150-luvulla mahdollisesti Lounais-Suomeen Ruotsista
• Lähteet eivät ole luotettavia: Pyhän Eerikin legenda, joka kirjoitettu 1270 ja johon tiedot perustuvat
• Piispa Henrikin surmavirsi sekä 1300 Turusta löydetty Pyhän Henrikin legenda kertovat Piispa Henrikin kohtalosta
• Sotajoukon kanssa Uplannista matkasivat Uppsalan piispa Henrik, joka englantilaista syntyperää ja Eerik Pyhä, Ruotsin kuningas 1155 (arvio)
• Viimeistään 1000-luvulla Suomeen alkoi levitä kristinusko
• 1100 Ruotsissakaan ei vakiintunut yhtenäistä valtakuntaa
• 1900-luvulle saakka suhteellinen luotettava varmuus ensimmäisestä ristiretkestä
• Koko ristiretkeä ei tehty, ajattelevat nykytutkijat
• Uudempi tutkimus: tehtiin ehkä sittenkin?

Toinen ristiretki

• Binger-jaarlin johdolla 1249-50 Hämeeseen (Eerikinkronikka, kirjoitettu 1300)
• Katoliseen uskoon käännyttäminen tavoitteena ja pakana-aluetta katolisesta näkökulmasta 1200 Pohjois-Itämeri
• Ennen tätä, yhteistyötä Ruotsin kanssa
• Tieto perustuu Eerikinkronikan lukuun
• Hämeeseen marssittiin Rikalasta, joka sijaitsee Halikossa
• Varsinais-Suomessa tai Hämeessä ei vankkaa jalansijaa ensimmäisen ristiretken jälkeen kristinuskolla (aikainen käsitys)
• Suomea ei mainita piispan tarkastusmatkalla 1248 , joten olimmeko osa ruotsia?
• Eerikinkronikka pääasiassa poliittista propagandaa

Kolmas ristiretki

• Karjalaisia vastaan sotaretki uplanilaisten toimesta, kuvattu Eerikinkronikassa
• Tuhotun Karjalan linnoituksen paikalle perustettiin Viipurin linna, pakanoilta valloitettiin Käkisalmi ja Karjala vallattiin (Eerikinkronikka)
• Kristittyjen alueelle tunkeutuneet pakanat syynä sotaretkelle
• Kaupankäyntiä verotettava ja Karjala valloitettava t Ruotsi
• Kuka retken johtaja?
• Jatkuvat kahakat Novgorodin, Suomen ja Ruotsin välillä jälkeen Karjalan ristiretken

Ristiretkien jälkeen

• Viipurin, Hämeen ja Turun linnoista hallittiin Uppsalan arkkihiippakuntaa, joka alkoi tulla Ruotsiin. Tähän kuului Etelä- ja Länsi-Suomi 1300 mennessä
• Novgorodiin ja ortodoksisuuteen siteet säilytti Laatokan Karjala ja Käkisalmi
• Vaikka nimitykset Finland tai Suomi olivat olleet käytössä pitkään, Ruotsi ei kutsunut näillä nimillä. Suomi=Varsinais-Suomi, Etelä-Suomi=Itämaa

Keskiajan Suomi

• Skandinavian yhteys. Ruotsiin kuuluivat Satakunta ja Varsinais-Suomi
• Maallisessa hallinnossa papisto, mitä korosti latina asiakirjoissa
• Moran kivillä suoritettiin kuninkaanvaali ja vaalikuningaskunta keskiajalla
• Feodalismia, toisin kuin Keski-Euroopassa, ei Ruotsiin kehittynyt, ja vapaat talonpojat
• Aateli eli rälssi, joka vapautettu veroista, syntyi 1280 Alsnön säännöllä, joka annettiin Maunu Birgerinpojan hallituskaudella