6. Taloushistoria

Rajojen yli liikkuneet raaka-aineet ja tavarat
Kaukaa tuoti kultakoruja ja muita ylellisyystavaroita, Itämereltä käyttötavaroita
Turkikset enimmäiset vientituotteet
Lisääntyvä peltoveviljely johtui peltojen lannoittamisesta, koska karjatalous levisi Baltiasta, mutta kaskeaminen maanviljelyn alussa
Keskiajalla alkoi kaupungistuminen

1150-1809: Ruotsin aika

• Kaupan paikallisia keskuksia muodostui Viipurista ja Turusta, jotka perustettiin ja kehitettiin
• Pääelinkeinoja metsä- ja maatalous
• Vaikea maatalous, ja katovuosia monia 1600-luvulla
• Sahatavarasta lännessä, tervasta muualla ja raudasta etelässä saatiin tuloja maanviljelyn ohella
• Vain hyvien kulkuyhteyksien varrella oli kannattavaa tuottaa tervaa, koska sitä laivastot kasvavat tarvitsivat
• Lohta jokivarsilla, silakkaa rannikoilla
• Vasta 1700-luvulla Lapissa merkittäväksi elinkeinoksi nousi porotalous
• Merkantilismi=1500-1800 toteutettu teollisuus- ja kauppapolitiikka, jossa tavoitteena: tuonnin oltava pienempi kuin viennin, eli kauppataseen oltava ylijäämäinen. Kilpailu on haitallista, jota esti kauppakiellot, tullit ja monopolit, joilla saavutettiin tavoitteet. Kotimaisen tuotannon piti korvata tuonti, jonka takia teollisuutta edistettiin voimakkaasti. Jokainen valtio pyrkii haalimaan varallisuutta itselleen, koska vakiomäärä varallisuutta maailmassa (käsitys)

Varhaisteollisuus

• Tärkein muoto raudan teollinen tuotanto
• Suo- ja järvimalmiin ja kaivosrautaan perustuva raudan tuotanto
• 1538-1540 Ojamoon, Lohjaan rautakaivoksen avasi Erik Fleming
• Takki- eli raakaraudaksi hiilen kanssa masuuneissa jalostettiin rautamalmi
• Sotatarviketuotantoon tuotettiin rautaa masuuneissa (tykit)
• 1600-luvulla lakoi ruukkiteollisuus
• Manufaktuuripajoissa valettiin ja taottiin työkaluja, metallituotteita, metallien perusteollisuutta
• Perustettiin useita ruukkeja 1600-luvulla
• Jo 1500-luvulla perustettiin vesisahoja, jotka aloittivan puunjalostusteollisuuden
• Kaupunkeihin myytiin kankaita, jotka 1500-1600 kudottiin kootona
• 1738 Turkuun perustettiin tekstiiliyrityksiä
• Tupakka- ja lasitehtaita 1700-luvulla

1809-1917: Venäjän vallan aikana

• Suomi muokattiin venäläisemmäksi->raideleveys rautateissä leveämpi
• Maanviljely elantona 73% 1900, mutta sahateollisuus 1860 aloitti teollistumisen
• Karjatalouteen viljanviljelystä<-loppui kaskiviljely<-vapautuva viljantuonti<-kasvava kysyntä voilla ja puulla
• Rahatalouteen vaihdantataloudesta
• Markka 1860
• Englanti, Saksa ja Venäjä kauppakumppanit
• Saksasta ja Venäjältä tuotiin viljaa
• Elinkeinovapaus 1879 ja ammattikuntalaitoksen pakollisuus lakkautettiin 1859-1868
• Euroopan köyhimpiä maita vielä 1850
• 15-kertainen itsenäistymisen aikana, ja 24-kertainen talouskasvu 1860-2010

Keskeiset linjat talouskasvussa

Edellytykset

• Maatalouden kaupallistuminen->käynnistyy maaltamuutto
• Karjatalous
• metsätalous
• halpa ulkomainen vilja
• Teknologia ja pääoma->vahvistuva rahatalous ja kasvava kotimainen kysyntä
• ulkomailta
• pankit
• osakeyhtiölaki
• sähkö ja höyrykone
• Liikenne
• kanavat
• rautatiet
• talvimerenkulku
• Liberalismi->avautuu vientimarkkinat
• elinkeinovapaus
• muuttorajoitusten kumouaminen
• maakaupan vapautuminen

Markkinat

• Länsi-Eurooppaan
• lankarullat
• napit
• voi
• puutavara
• Venäjälle
• tekstiilit
• elintarvikkeet
• koneet
• paperi
• Kotimaahan
• metallituotteet
• jalkineet
• tekstiilit
• kulutustavarat
• elintarvikkeet

• Sisällissota ja I MS->1921 asti vaikeuksia taloudessa
• Laskeva BKT II MS aikana
• Öljykriisissä 1970 taantui talous
• 1991 nopea elpyminen

Muutokset taloudessa heijastuvat elinkeinorakenteeseen

Syyt nopeaan talouskasvuun

• Jalostustoimialojen nopea kasvu työn tuottavuudessa
• innovaatiot
• hyvä saatavuus raaka-aineille
• muutoksiin mukautuminen
• insituutiot taloudessa ja politiikassa vakaita
• koulutukseen investointi
• 
  

Teollistuminen

• Myöhäinen verrattuna Eurooppaan, koska kehittymätön lainsäädäntö taloudessa, tietotaidon puuttuminen ja puute rahasta
• Kehitys elinkeinoelämässä tavoitteena Aleksanteri II
• Teollistumisen tärkeitä taustaehtoja: kulkuyhteyksien parantaminen ja kaupankäynnin vapauttaminen
• Aleksanteri II:n valtaannousun jälkeen käyntiin 
• Keskeisin ala 1810 rautaruukkiteollisuus

• Venäjälle vietiin metalliteollisuustuotteita
• Sijoitukset ulkomailta merkittäviä (Fazer, Finlayson, Sinebrykoff)
• Sijoituksia haluttiin suomeen, koska
• voittoa tuottava uskomus
• ei juurikaan paikallista kilpailua, kun myöhään käynnistynyt teollistuminen
• metsävarat laajat, toisin kuin Länsi-Euroopassa
• markkinat laajat Venäjällä ja etenkin Pietarissa, joka lähellä
• teollisuusyrityksille vesivoimaa eli energiaa riitti
• työvoima halpaa
• Seuraukset
• vientituotteilla korkea hinta, koska nouseva jalostusaste
• työtilaisuuksia
• kehittyvä talouselämä
• Sahojen perustamista vastustivat ruukinomistajat ja puun riittämisestä huolta 1850
• 1857 sallittiin perustaa höyrysahoja
• Vientiartikkeleista keskeisin pitkäksi aikaa puutavara
• Länsi-Eurooppaan ja erityisesti Englantiin vietiin puutavaraa
• Puuhioketta eli paperin raaka-ainetta tuottavia laitoksia 1860, kun puusta opittiin valmistamaan paperia
• 1870 kasvua sahateollisuudessa ja 1860 alkoi, mutta ei niin radikaalia
• Paperiteollisuuden myötä 1880 alkoi varsinaisesti
• Rakennettiin rautateitä, koska vientimahdollisuuksia piti lisätä
• Tärkeä kauppakumppani Venäjä ja 1800-1950 Englanti (metsäteollisuus (sellua ja puuta) vienti Englantiin)
• Venäjää kehittyneempi teollisuus, koska teollistuminen nopea
• Tekstiilejä ja paperia sekä konepajateollisuuden tuotteita eli jalostettuja teolisuustuotteita vietiin Venäjälle, mutta elintarvikkeita vietiin Pietariin
• Olematon kauppa Venäjälle 1917 vallankumouksen jälkeen, kunnes NL pääsi vauhtiin

• Vaatimaton teollisuus 1815, rautaruukkeja vain 20

Itsenäisyyden aikana

1917-1939

• Länsiyhteydet tuonnin ja viennin katkesivat rintamalinjojen takia, joten ulkomaankauppa vaikeutui I MS aikana
• Kysyntä kasvoi, joten metalliteollisuus hyötyi pitkästä sodasta
• Työttömyys<-pieneni sotatarviketuotanto ja valtion työt keskeytettiin Venäjälä 1916
• Nälänhädän estämiseen USA:sta lainaa
• Sotaa edeltävä taso saavutettiin teollisuustuotannossa jo 1922
• Länsi-eruoopan tasoa lähestyttiin BKT:ssä, ja jatkuva talouskasvu 1930
• 1930 paperi ohitti sahateollisuuden viennin arvossa
• 19465-1970: 1945 kasvu nopeutuu
• Kriisi II MS jälkeen
• Teollisuutta vauhditti sotakorvaukset, mutta ne veivät täyden vientipotentiaalin
• Lähes monopolivienti NL:n metalliteollisuudessa 1950
• 1960 kasvoi Britannian ja BRD:n vienti
• 70% kasvoi markkakurssi 1945 ja 1949 devalvoinnissa, mikä vauhditti länsivientiä
• Kysyntää vauhditti jälleenrakennus
• Kotiseudulla pysyminen: teollistuminen pohjoisessa?
• Hyvinvointivaltion edut laajenivat 1960
• 1970-1995: hidastuva kasvu
• Epätasainen talouskehitys 190
• Takaiskut pahoja
• Työttömyys kävi korkealla
• 1970 selvästi nouseva kansantulo kaikesta huolimatta
• Muita parempi asema:
• Eurooppaa kevyemmin iskevä energiakriisi, koska clearing-kauppa-sopimuksen takia neuvostoöljyn hinnan jyrkkää nousua kompensoi vientimahdollisuudet
• Kohoava elintaso 1970 taannutti maasta muuttoa töiden perässä
• Ongelmat nopeassa talousharppauksessa: nopea kaupungistuminen ja paskat lähiöt
• Vaurastuminen kärkeen 1980
• Torjuva ulkomaainvestointi
• EU-jäsenyyden 1993 liberalisoi ulkomaaninvestoinnit
• 1980 kesti nousukausi, joka voimakas
• Vapautuva luotonhakeminen ulkomailta->ylikuumentuminen ja pitkittynyt nousukausi (Suomen pankki vapautti luoton 1986->ulkomailta haettiin lainaa yrityksille laajasti ja halvempaa kuin kotimainen raha. Lisäksi luottokanta vapautui myös yksityishenkilöille)
• ->voimakas liiketilojen ja asuntojen hintojen nousu<-rahaa voimakkaasti liikkeellä
• -<suuria omaisuuksia saattin velkarahalla->pörssi- ja kiinteistökupla
• ->syvä lama, kansantalous vituiksi, oerinteiset rahajärjestelmärakenteet tuhoutui, koska pankkikriisi seurasi lamaa
• 1989-1991 loppui clearing-kauppa NL:n kanssa ja kiristynyt rahapolitiikka<-valuuttamarkkinoiden spekulointi markan suhteen olivat syitä lamaan
• 1995->: EU
• 1995 liittyminen
• Integroitunut syvästi EU:n talouteen
• esim. vapaa pääomien liikkuminen ja tavaroiden, tullipolitiikka yhteinen, EI-valuutta
• Selvästi kasvavat ulkomaiset investoinnit
• Kuplaksi asti kasvaneet IT-yritykset
• asuntomarkkinakriisi USA:ssa 2007->2008 EU-kriisi
• Taloustilannetta vaikeuttivat 2014-2015 talouspakotteet, jotka johtuivat Ukrainan kriisistä, jotka asetettiin Venäjälle länsi-Euroopasta
• Vedetty pois investointeja USA:n toimesta Suomesta
• Tulonmenetykset valtavat maataloudessa
• Laskevat hinnat kotimaanmarkkinoilla, koska ylitarjontaa perunoissa, liha- ja maitotuotteisa
• Hidas nousu
• Alle prosentin vuosivauhti, ennustettiin 2015-2016